Kirjastolla vai kotona? Löydä oma opiskelutyylisi

Mies opiskelemassa kirjastossa

Toiset ovat taitavia ja tiedostavia opiskelijoita jo lukiossa, toisille karu todellisuus selviää vasta korkeakouluopintojen alkaessa: jos tenteistä mielii napsia hyviä arvosanoja tai edes päästä läpi, asian eteen on nähtävä vaivaa. Lukio on ehkä surffailtu läpi puolihuolimattomasti ja muistoksi napattu kiitettäväkin todistus, mutta samanlainen taiturointi on tuskin kenellekään mahdollista enää myöhemmissä opinnoissa. On siis opeteltava opiskelemaan sanan varsinaisessa merkityksessä.

Millainen oppija olen?

Itselleen luontaisen oppimistyylin tiedostaminen helpottaa uusien asioiden oppimista ja tentteihin pänttäämistä todella paljon. Oppimistyylit ovat erilaisia tapoja tiedon hankkimiseen ja käsittelemiseen ja ne voivat erota toisistaan vaikkapa aistikokemusten kautta: muistatko parhaiten näkemäsi, kuulemasi vai tuntemasi? Oppimistyyli on ihmisessä pysyvä ominaisuus, joten oman tien etsiminen kannattaa. Näin pääsee parempiin tuloksiin vähemmällä vaivalla jatkossakin ja uuden oppiminen on mieleisempää puuhaa. Havainnoi siis omaa oppimistasi ja ota toimivat kikat käyttöön.

Visuaalinen oppija = oppii näkemällä

Auditiivinen oppija = oppii kuulemalla

Kinesteettinen oppija = oppii liikkeen ja tekemisen kautta

Visuaalinen oppija

Visuaalinen oppija oppii parhaiten näkemällä ja katselemalla. Opiskelu vaatii aina aiheeseen perehtymistä lukemisen avulla, mutta visuaalisella ihmisellä mieleen jää parhaiten kuvat, mielikuvat ja värit. Mieleen painuu helposti esimerkiksi missä kohtaa sivua jokin kuva tai teksti oli, mutta sisältö ei välttämättä jää päähän yhtä hyvin.

Visuaalinen oppija kykenee palauttamaan mieleensä erilaisia näkömielikuvia, joiden avulla hän rakentaa uutta oppimaansa.

Tässä vinkkejä tehokkaampaan opiskeluun, jos miellät itsesi visuaaliseksi oppijaksi:

  • muistiinpanoissa voi käyttää apuna kaavioita, värejä sekä alleviivauksia ja muita merkintöjä. Omien kuvien piirtäminen helpottaa assosiaatioiden syntymistä ja mieleen palauttamista. Mind map eli miellekartta voi olla hyvä apuväline visuaaliselle oppijalle.
  • Tee paljon muistiinpanoja ja piirroksia suuressa koossa. Voit korostaa asian tärkeyttä esimerkiksi tikkukirjaimilla. Tenttiin lukiessa voi esimerkiksi kiinnitellä muistiinpanoja ympäri kotia, jolloin ne ovat aina näkyvillä.
  • Uuden informaation lukeminen on myös tärkeää sen sijaan että ainoastaan kuunneltaisiin sitä. Kuunnellessa suullista esitystä, tulisi keskittyä tiukasti asiaan ja mahdollisesti piirtää kuullusta omaa hahmotelmaa.
  • Luo mielikuvia oppimastasi muistin tueksi.

Auditiivinen oppija

Auditiivinen oppija käyttää hyödykseen taas kuulohavaintojaan ja muistaa asioita parhaiten kuuntelemalla. Luennoilla istuminen, aiheesta keskusteleminen ja äänimateriaalit ovat omiaan tällaiselle opiskelijalle. Rytmi ja musiikki saattavat auttaa opiskelemaan paremmin.

Auditiiviselle opiskelijalle seuraavat vinkit voivat olla hyödyksi:

  • Keksity kuuntelemaan tarkasti ja vältä tarpeettomien muistiinpanojen tekemistä, koska se voi häiritä kuuntelemista.
  • Auditiivinen oppija voi sanella nauhalle, mitä haluaa oppia. Nauhoitusta voi myös kuunnella, esimerkiksi juoksulenkin aikana tai bussimatkalla. Lyhyen kirjallisen yhteenvedon laatiminen voi edistää oppimista. Voit myös sanella muistiinpanot nauhalle niiden kirjoittamisen sijasta. Myös ääneen lukeminen on hyödyllistä ja asiat painuvat näin mieleen paremmin kuin hiljaa lukiessa.
  • Keskustele muiden kanssa erityisen hankalista kohdista. Perusta opiskelupiiri ja keskustele opittavista asioista yhdessä kaverin kanssa.
  • Opiskellessa yritetä minimoida kaikki muu melu ja häiritsevät äänet.

Kinesteettinen oppija

Kinesteettiselle oppijalle kehon liikkeet ja kosketukseen perustuva oppiminen ovat tärkeitä opiskelumuotoja. Tällainen ihminen on yleensä hyvä fyysisissä asioissa ja hänelle on tärkeää, miltä jokin esine, asia tai liike tuntuu. Esimerkiksi luennoista jää parhaiten mieleen se, minkälainen fiilis hänellä on oppimisen aikana ja miten luennoitsija kertoo asioista. Kinesteettiselle opiskelijalle on tärkeää, että opiskeluympäristö tuntuu mukavalta. Opitun palauttamisessa kinesteettinen oppija tukeutuu juuri oppimistilanteessa tulleisiin kokemuksiin: hän muistaa, miltä jokin asia tuntui ja millainen tunnelma siihen liittyi. Tekemällä asioita fyysisesti auttaa kinesteettistä oppijaa muistamaan ja sisäistämään uutta oppimaansa ja huono ilmapiiri taas ehkäisee oppimista.

Seuraavista keinoista voi olla apua kinesteettiselle opiskelijalle tehokkaampaan opiskeluun:

  • Askartele muistiinpanoja. Tärkeän tiedon koristeleminen (esim. sivujen marginaaliin kirjoittaminen tai piirtäminen) auttaa.
  • Hyödynnä havaintoesityksiä.
  • Vältä istumasta paikoillaan, kun opiskelet uutta. Lukeminen kävellessä huoneessa edestakaisin tai ympyrää käveleminen on opiskeltaessa usein hyvin tehokas tapa.
  • Tee omia port-folioita ja kansioita

vihko ja laukku kirjoituspöydällä

Miten, missä ja milloin tenttiin kannattaa lukea?

Pänttäämiseen kannattaa varata rauhallinen ympäristö, jossa mikään ei keskeytä ajatuksenjuoksua tai häiritse keskittymistä. Jos kotona lukiessa siivoaminen tai tietokoneella pelailu alkavat kummasti houkuttaa juuri kun lukupuuhiin pitäisi ryhtyä tai jos paikalla on meluisia perheenjäseniä tai kämppiksiä, voi kirjastossa lukeminen olla hyvä idea. Kun olet tietoinen omasta oppimistyylistäsi, on oppimispaikan löytäminen myös helpompaa. Joillekin sopii kotona opiskelu, joidenkin taas on lähettävä pois kotoa, jotta opiskeluun saa rutiinin. Kotoa lähteminen muodostaa tunteen siitä, että lähtee kouluun tai töihin ja joillekin tämä on elintärkeää opiskelun kannalta, muutoin sänky tai sohva voi viedä voiton.

Tutkimusten mukaan opiskella kannattaa ennemmin useina melko lyhyinä rupeamina pieniä taukoja pitäen kuin tuntikausia yhtäjaksoisesti päntäten. Lukeminen kannattaa myös aloittaa ajoissa, sillä pelkästä tenttiä edeltävän päivän tai yön lukumaratonista tuskin jää juuri mitään mieleen. Riittävä uni on myös tärkeässä roolissa oppimisessa ja asioiden muistamisessa, joten kunnon yöunista ei kannata tenttiin lukiessa tinkiä. Liikunnalla on niin ikään positiivisia vaikutuksia aivotoimintaan ja tätä kautta myös oppimiseen.

Kirjastossa ja kotona opiskelemisessa on molemmissa omat hyvät puolensa. Monet opiskelijat suuntaavat kirjastoon, koska siellä voi olla helpompaa keskittyä, sillä häiriötekijät ovat minimissään. Kirjastossa on hiljaista ja opiskelijoita kunnioitetaan antamalla heille työrauha. Keskittyminen opiskeluun on helpompaa, kun ei ole vaaraa siitä, että eksyisi surffailemaan netissä tai antaisi telkkarin viedä huomion. Koulujen kirjastoista löytyy omat luku- ja läppäripaikat, ryhmätyöhuoneita ja hiljaisia lukusaleja. Myös kunnan- tai kaupunginkirjastoissa voi opiskella ja niissä voi myös hyödyntää tulostinta, skanneria, langatonta verkkoa ja kopiointikonetta.

Toisille taas kirjasto voi olla liiankin hiljainen paikka opiskelulle ja esimerkiksi taustamusiikki on joillekin opiskelijoille tärkeää. Auditiiviset opiskelijat saatavat myös kerrata oppimiaan asioita ääneen, jolloin kirjasto ei välttämättä ole paras paikka opiskelulle. Kirjastoissa myös muut ihmiset voivat olla häiriötekijöitä, vaikka hiljaista olisikin. Jos muita ihmisiä on ympärillä, voivat ne viedä huomion ja osa opiskelijoista tarvitseekin tästä syystä täysin yksin olon voidakseen keskittyä hyvin. Tällaisille opiskelijoille koti on parempi paikka opiskelulle.

Opiskella voi myös muuallakin kuin kirjastossa tai kotona – vain mielikuvituksesi on rajana. Joillekin opiskelupaikaksi sopii kahvila, osa taas opiskelee paremmin kaverin kanssa tai ryhmässä. Myös huoneen lämpötilalla ja valaistuksella, sekä vuorokauden ajalla voi olla merkitystä. Toiset ovat vireimmillään heti aamulla, toiset taas illalla.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *